YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi on Weimarinseisojakerho - Weimaraner Club of Finland ry ja sen tarkoituksena on toimia rotua harrastavana yhdistyksenä. Tavoitteena on edistää puhdasrotuisen lyhyt- ja pitkäkarvaisen weimarinseisoja-rodun jalostusta ja kasvatusta sekä niiden terveyden, käyttöominaisuuksien ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon kehittämistä. Tavoitteena on myös rodun tunnettavuuden ja rodun harrastajien yhteistoiminnan lisääminen. 

2§ Yhdistyksen kotipaikka on Mäntsälä ja sen toiminta-alue on koko maa.

3 § Yhdistys pyrkii päämääräänsä 

- järjestämällä koulutustilaisuuksia ja muita tapaamisia jäsenistön kesken. 

- järjestämällä rodunomaisia käyttökokeita, näyttelyitä ja muita vastaavanlaisia tapahtumia. 

- olemalla yhteistyössä eri rotujärjestöjen kanssa. 

- luomalla ja ylläpitämällä yhteyksiä kotimaisten ja muiden maiden weimarinseisojia harrastavien yhdistysten kanssa. 

- tiedottamalla rodusta ja tapahtumista verkkosivujen sekä sosiaalisen media kautta. Tämän lisäksi yhdistys voi voittoa tavoittelematta julkaista alan lehtiä ja muuta kirjallisuutta. 

- jakamalla kiertopalkintoja ja palkitsemalla ansioituneita jäseniä sekä heidän omistamiaan weimarinseisojia. 

- seuraamalla rodun kehitystä ja tekemällä rotua koskevia aloitteita.

4 § Jäsenyys 

Jäsenet ovat varsinaisia, perhe-, kasvatti-, kannattaja- tai kunniajäseniä. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. 

- Varsinainen jäsen: yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. 

- Perhejäsen: varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Perhejäsenelle ei erikseen lähetetä kerhon julkaisuja. 

- Weimarinseisojakerho ry:n jäsenenä oleva kasvattaja voi esittää myymänsä pennun omistajan hyväksymistä yhdistyksen jäseneksi ilman uudelle jäsenelle asetettua liittymismaksua.

- Kannattajajäsen on yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. 

- Kunniajäsen on henkilö joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen 

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt kahden kuukauden ajalta erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, laiminlyönyt velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

6 § Liittymis- ja jäsenmaksu 

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta, kultakin jäsenryhmältä erikseen, päättää vuosikokous. 

7 § Yhdistyksen omaisuus 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa toimintaa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta, muodostaa rahastoja ja ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi myös järjestää arpajaisia ja rahan keräystä. Tarvittaessa yhdistys hankkii näiden järjestämiseen tarvittavat luvat. 

8 § Hallitus 

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu viisi varsinaista ja yksi varajäsen. Varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi, varajäsen yhdeksi kalenterivuodeksi. Hallitukseen kuuluu myös puheenjohtaja, jonka vuosikokous valitsee kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi myös nimetä erilaisia alaisuudessaan toimivia toimikuntia vuodeksi kerrallaan. Hallituksella on oikeus käyttää asiantuntijoita. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. 

10 § Tilikausi ja tilintarkastus 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 

Yhdistyksellä tulee olla yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja. 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi(2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. 

11 § Yhdistyksen kokoukset 

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa keväällä helmi-maaliskuussa. 

Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat: 

I Kokouksen järjestäytyminen: 

1. Kokouksen avaus 

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri 

3. Valitaan kokoukseen kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

Il Varsinaiset kokousasiat: 
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 

6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo-menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus. 

7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka kolmas vuosi, varsinaiset jäsenet kaksivuotiselle kaudelle ja varajäsen yksi vuotiselle kaudelle. 

8. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja 

9. Määrätään hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja muiden luottamustehtävissä toimivien palkkiot. 

10. Valitaan yhdistyksen edustajat alan kokouksiin. 

11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

12. Kokouksen päättäminen. 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on 16 vuotta täyttäneellä varsinaisella-, perhe-, kasvatti-, ja kunniajäsenellä yksi ääni. Äänestysvaltuutuksia saa käyttää yhden per jäsen. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. 

Kokouskutsut toimitetaan jäsenille sähköpostilla jäsenen antamaan sähköpostiosoitteeseen tai sen puuttuessa jäsenen antamaan osoitteeseen kirjeitse sekä julkaisemalla kokouskutsu 14 vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen 

verkkosivuilla. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia 

voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka ja mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus. Yhdistyksen vuosikokous voidaan pitää tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. 

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen

13 § Muuten noudatettakoon mitä yhdistyslaissa säädetään.