HALLITUS
Kerhon uuden hallituksen kokoonpanossa on laaja kirjo osaamista ja useampi vuosi rodun parissa. Yhteistä meille kaikille on rakkaus harmaisiin metsästyskavereihin ja halu auttaa rotua menestymään aiempaa paremmin.
Olemme maantieteellisesti tarkoituksellisesti kattava ”otos”, jotta saisimme lisättyä vuoropuhelua kerhomme sisällä ja innostettua aiempaa useammat mukaan aktiiviseen toimintaan.
Hallituksen esittely
Puheenjohtaja: Hanna Tynkkynen (Rovaniemi) hanna_tynkkynen@hotmail.com p.0407483626
Olen 40-kymppinen koiraharrastaja ja asustelen Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä.
Ensimmäinen pk weimari tuli minulle vuonna 2011, ja sen myötä alkoikin metsästysharrastus sekä rakkaus harmaisiin. Minulla on myös kennelnimi Aavetunturin.
Koirien kanssa olen touhunnut jo vuodesta 1991 eli pikkumuksusta asti. Ensimmäiset omat koirat ovat olleet saksanpaimenkoiria, ja harrastuksiin onkin aikoinaan kuulunut aktiivisesti näyttelyt, vapepa, ja palveluskoiralajit.
Tällä hetkellä perheeseen kuuluu avomiehen lisäksi kolmekarvakorvaa.
9,5 vuotias pk weimari narttu "Heta" (ruotsintuonti), reilu vuoden ikäinen pk weimari uros "Capu" (tsekkituonti) sekä taskuraketin virkaa toimittava puolivuotias kääpiöpinseri uros "Keisari".
Varapuheenjohtana: Sini Vedenoja (Piehinki, Pohjois-Pohjanmaa)
sini.vedenoja@gmail.com, p. 040 867 4750
www.dragonghost.net
Olen reilu 40-vuotias kanakoiraharrastaja Piehingistä peltojen ja metsien keskeltä. Seisojia minulla on ollut vuodesta 2003, ensimmäinen koirani oli näyttelysuuntainen punainen irlanninsetteri.
Weimarien maailmaan sukelsin 2007 ensimmäisen pitkäkarvaisen myötä, jolloin myös lupasin itselleni, että tulen vaalimaan rodun käyttö- ja rodunomaisuutta. Suoritin heti metsästäjäkurssin ja liityin paikalliseen metsästysseuraan.
Kasvatan pienimuotoisesti pitkäkarvaisia weimarinseisojia kennelnimellä Dragonghost. Vaikka koirillani onkin näyttelyistä monenmoista titulööriä, pidän ensiarvoisen tärkeänä, että arvostetaan rodun alkuperää sekä edellä kulkeneita koiriemme kasvattajia. Tästä johtuen kasvattini ja tuontikoirani menevät vain metsästystä aktiivisesti harrastaviin koteihin. Kotoamme löytyy tällä hetkellä 3 harmaata ja yksi suomalainen pystykorva.
-Elämä ilman harmaata on teeskentelyä-
Rahastonhoitaja & Jäsensihteeri: Hanna Juutinen (Haukipudas)
Meillä tosiaan itsellämme pyörii yksi pitkäkarvainen weimari uros tällä hetkellä menossa mukana ja kovasti katselmuksessa on samanlainen narttu. Meillä isäntä metsästää ja itse koulutan sen minkä osaan ...molempia!
Mukana metsällä pyörii vielä poikamme, jolle uusi koira on luvattu vaikkakin äiti sekä isä sitä eniten taitaa käyttää, kun pikkumiehellä on ikää vasta 9 vuotta. Mutta rodussa pysyminen on sen vuoksi taattua, kun poikaakin tuo metsästys kiinnostaa kovasti. Töissä tämän yleisen Hanna nimen johdosta kaikki kutsuu minua Juutiskaksi, joten se saattaa helpottaa myös hallituksen keskusteluissa.
Mukavan rennon oloista porukkaa kuulostaa olevan hallituksessa ja Itse odotan innolla porukkaan tutustumista sekä koko metsästys/ näyttelykenttään tutustumista uudesta näkökulmasta. Jospa sitten uuden koiruuden kanssa itsekin pääsisimme osallistumaan kaikkiin ihaniin tapahtumiin joita olette järjestäneet. Tämä meidän pk uros on jo 9-vuotias palliton poika, niin sen kanssa ei oikein minnekään muualle enää osallistuta kuin omiin metsä hommiin edes lapissa.
Uusi pentu, pitkäkarvainen narttu, tuli taloon keväällä 2023.
Jäsen: Sari Koistinen (Lieksa, Pohjois-Karjala)
sari.koistinen@netti.fi, p. 045 669 6910
Ensimmäinen weimarinseisoja muutti meille noin 6 vuotta sitten. Rotu ja sen kanssa harrastaminen vei mukanaan ja nyt kotona on toinenkin rodun edustaja. Kaikkiaan kotoa löytyy 4 koiraa, 2 monirotuista weimareiden lisäksi. Ensimmäinen weimari laittoi minut pohtimaan syvemmin koiran koulutusta ja päädyinkin lopulta opiskelemaan alaa ja keväällä 2020 valmistuin suoritettuani Eläintenkouluttajan ammattitutkinnon.
Metsässä kulkeminen koirien kanssa on tietenkin ihan parasta! Weimarin monipuolisuus on iso plussa joten lisäksi harrastetaan etenkin kauden ulkopuolella paljon muutakin kuten Nose Workia, Rally-tokoa, Tokoa ja henkilöhakua sekä viime kesän uutena lajina Vepeä.
Jäsen: Satu Määttänen
satu.maattis@gmail.com p.0405240726
Weimari tuli taloon 2014, jonka jälkeen elämä on ollut ..."erilaista". Taloon tullut weimari meni lisääntymään näin ollen toinen weimari jäi taloon 2018. Ensimmäisen weimarin Astan kanssa on tullut harrastettua niin käyttöä kuin näyttöä ja toisen talon valtaajan Piikan kanssa enemmän käyttöä, mutta on tuo käynyt itsensä esittelemässä rotumääritelmän mukaiseksikin.
Meillä sohvalla makoilun lisäksi koirat toimivat sorsa, hanhi ja kyyhky poimureina sekä pellolla, metsässä ja tunturissa niin seisovana kuin "ylösajavanakin" linnuille sekä pupuille. Pienpetoonkin on päästy ottamaan tuntumaa mallikelpoisesti. Koirat ovat meillä perheenjäseniä joiden kanssa harrastellaan myös mm. verijälkeä ja vetolajeja.
Talossamme asuu siis rotumääritelmän mukaisia monipuolisia weimarinseisojia!
Jäsen: Salla Mattila (Jyväskylä)
ghostmoors@gmail.com p.0443218821
Ensikosketukset metsästykseen ja seisojaharrastukseen sain jo lapsuuden kodissani. Isäni on metsästynyt nuoresta asti, ja hankki ensimmäisen saksanseisojan kolme vuotta ennen syntymääni. Tähän päivään mennessä isälläni on ollut 3 lk saksanseisojaa ja 2 pointteria. Äitini taasen toimi nuoruudessani saksanseisojakerhon apulassihteerinä. Äitini kautta tutustuin Tammelinin Raijaan, joka kertoi minulle usein tarinoita weimarinseisojastaan Zeakesta, jonka toi mukanaan palatessaan jenkeistä Suomeen. Haave omasta Weimarista jäi kummittelemaan mieleeni jo silloin 9vuotiaana.
Ensimmäisen weimarinseisojani Aaveen (Onnen Päivän Eddy Remunpoika) hankin alkuvuodesta 2004, kun olin muuttanut juuri omilleni. Aavetta seurasi vuonna 2008 sijoituskoirani, Tsekin tuonti, Banza (Ghostmoor's Joy Sirius Nova), jolla teetin kaksi pentuetta (2011 ja 2013). Ensimmäisestä pentueestani Grimm (Ghostmoor's Kinda Cool Magic) jäi kotiin ja opetti minulle yhtä jos toista metsästäjänä, kouluttajana ja koiranohjaajana. Grimm oli elämäni koira, jolla olisi ollut vielä paljon annettavaa kokeissa, mutta sen KAER-kokeista saaman AVO1 jälkeen tein kuitenkin tietoisen päätöksen vetää luustovikaisen (D-lonkat ja selän spondyloosi) koirani eläkkeelle.
Koiraharrastukseni aikana minulla on ollut useita sijoitus ja yhteisomistuskoiria, joita en kuitenkaan syystä tai toisesta ole käyttänyt jalostukseen. Mainittakoon näistä Hollannin tuonti Cira (Tamsin By Morvah of The Greynoble) ja Tsekeistä tuomani Hero (Yablonevi Tcvet Akuma With Sirius Nova).
2010 Tsekeistä tuotu Kami, eli Kamikaze z Korunova Dola oli ensimmäinen yhteisomistuksessa oleva pitkäkarvainen. Kamin kultainen luonne olikin osasyy siihen miksi lopulta toin Tsekeistä oman pitkäkarvaiseni. 2019 tuli kotiini Taika (Different Kinda Magic Crazy Forever).
Taikaa seurasi vuonna 2021 pitkäkarvaiset yhteisomistuskoirat: saksalainen Aarre (Aramis vom Naunhofer Forst) ja hollannin tuonti Kumu (Waldgeist Nyyrikk vom Wenzelhorst). Joista molempien omistajuudesta olen luopunut.
Yhdistyspuolella olen ollut pidempään weimarinseisojakerhon hallituksessa mukana ja lisäksi toimin saksanseisojakerhossa weimareiden rotuyhteyshenkilönä.
Varajäsen: Meeri Pantti (Kurikka, Etelä-Pohjanmaa)
meeri.pantti@gmail.com p.0400905153
Tarinani weimarinseisojien kanssa alkoi noin 10 vuotta sitten kun halusin itselleni ja perheelleni metsästyskoiran. Aikaisempaa kokemusta oli kertynyt käyttö- ja näyttelylinjaisista irlanninsettereistä, dobermanneista, salukista ja briardista. Kävin katsomassa Vedenojan Sinin luona pitkäkarvaisia weimarinseisojia ja sinetöin tulevaisuuteni tilaamalla pennun vielä suunnittelemattomasta pentueesta.
Ensimmäinen pitkäkarvainen weimarinseisoja oli Dragonhost Better Than U Think ”Ruu”. Ruusta jouduin luopumaan, verenmyrkytyksestä johtuen, ennenkuin yhteinen matkamme edes alkoi kunnolla. Sini luotti kuitenkin kykyyni koiranomistajana ja luovutti meille asumaan Ruskan, Ora Rotundo Bellonan, joka edelleen aiheuttaa valtavasti päänsärkyä ahmimiskäyttäytymisellään ja paskassa pyörimisellä aina kun mahdollista. Metsästyskoirana mainio seuralainen, jarrupalat ovat vain aina olleet sileät.
Kolme vuotta sitten Aramis Vom Naunhofer Forst ”Aarre” tuli Saksasta yhteisomistuskoiraksi asumaan meille. Ja mikä koira se onkaan osoittanut olevansa. On haastetta ja kykyjä, tulinen luonne mutta omistajaan kovasti kiintyvä poika. Tulevaisuudessa nähdään mihin omat ja koiran taidot riittävät. Aarren tytär on perheemme uusin tulokas, Dragonhost Deep In My Heart ”Hertta”. Ikää on kertynyt vasta 5kk ja metsästykoiran peruskoulu on aloitettu. Meistä kuullaan vielä.
Perheessämme siis asustelee kolme pitkäkarvaa, joilla metsästellään, käydään kokeissa sekä näyttelyissä ja tuodaan rotua esille missä milloinkin. Pienimuotoinen harrastus on lähtenyt lapasesta jo vuosia sitten. Mottona itselläni onkin ”mikä harrastus se on jos ei siihen kaikki aika ja rahat mene”.
Hallituksen ulkopuolella: Satu Nelimarkka
satu.trombi@gmail.com p.0405220731
Minun kohdallani weimarinseisoja valikoitui metsästyskoira valinnaksi sen mielenkiintoisen luonteen, monipuolisuuden ja vahtiominaisuuden vuoksi. Aiempaa koirakokemusta on mm.vesikoirista ja huskeista, mutta vähälumisten talvien takia valjakkoharrastus hiipui koirien vanhetessa. Metsästys alkoi kiinnostamaan mieheni kautta ja ensin ajattelinkin olevani vain koiranohjaaja mutta pitihän se itsekkin hommata kortti ja hups olin paikallisessa metsästysseurassa.
Greygem Shaula eli " Stella" tuli meille 2018 ja siitä alkoikin tutustuminen weimareiden maailmaan. Täytyyki sanoa, että ikinä ei tälläistä koiraa ole ollut.. Kyllä weimari on ihan omaa luokkaansa. Olemme ensimmäiset vuodet käyneet koulutuksissa ja treeneissä siellä sun täällä ja olen saanut paljon apua ja onnistumisiakin mutta silti tekemistä ja oppimista riittää. Stellan kanssa metsästetään sorsaa, kyyhkyä, fasaania ja ompa muutaman kerran jäljestänyt peuran verijälkeä. Lisäksi entisenä valjakko-ihmisenä, Stella saa talvisin valjaat päällensä ja potkukelkalla mennään ja kovaa!